Tein eilen raskaustestin kun menkkoja ei kuulunut ja joo-o niinhän sieltä pärähti kaks viivaa :o. Tilanne on siis se, että meidän esikoinen syntyi maaliskuussa ja mulla on tässä välissä ollu vain yhdet menkat ja sillä sitten tärppäsi. Yhtään en valita koska esikoista kuitenkin ooteltiin tulevaksi muutama vuosi ennen kuin tärppäsi. Ja niin ihanaa, että lapsille tulee pieni ikäero :). On vaan niin jännää olla taas raskaana. Ehdinhän melkeen 5 kuukautta olemaankin ilman vauvaa mahassa :>.

Oireita on vielä ollut paljon vähemmän kuin edellisellä kerralla. Vatsaa pistelee ja hiukset rasvottuu. Hirveetä väsymystä ei vielä oo ollu, tosin väsyttää jo valmiiksikin kun tuon esikoisen kanssa kuitenkin vielä kerran yössä heräilee. Tissit ei myöskään vielä oo ollu kipeet. Ne taisi viime kerralla olla melkeen heti plussan jälkeen kivikovat ja arat. Sen muistan viime kerrasta että kun seiska viikko alko niin tuli myös ällötys. Eli viikon päästä saattaa ällöttää :P. Toivottavasti ei kuitenkaan.

Kaikkein eniten toivon, että tää raskaus ois yhtä helppo kuin edellinenkin. Varsinkin nyt sitä toivoo kun on tuo pienimies hoidettavana tuossa. Muutaman kuukauden oksetukset ja väsymykset ei ehkä oikeen innosta kun täytyy toisesta kuitenkin pitää huolta.

Heti eilen testin tekemisen jälkeen aloin miettimään jo kauhulla kaikkia realistisia asioita. Miten mahdutaan tähän kämppään, missä vauva nukkuu, jostain pitänee kehittää sisarusrattaat ja vaikka mitä muuta. Me ollaan siis muuttamassa ensi kesäkuussa uuteen isoon asuntoon, mutta kun tämä uutukainen tulokas olisi näillä näkymin tulossa 6.4 niin parisen kuukautta täytyy tässä kerrostalokolmiossa jotenkin mahtua olemaan o__O. Mutta eiköhän sitä ehdi vielä murehtia ihan tarpeeksi :). Nyt täytyy keskittyä omaan hyvinvointiinsa ja pikkumiehen hoitamiseen. Kyllä asioilla on tapana järjestyä :).

Maanantaina ajattelin soittaa neuvola-ajan. Varhaisultraan ei varmaankaan tällä kertaa mennä.

Adalmis ja kerttu 5+1